Aivoviikko 2018 – vaali aivojasi!

Aivoviikko 2018 – vaali aivojasi!

Aivoviikko on viikko 11 eli tänä vuonna 12.-18.3.2018. Tämän vuoden aivoviikon teemana on “vaali aivojasi”.

 

Mikä aivoviikko?

Aivoviikolla muistutetaan aivoterveyden vaalimisen merkityksestä. Aivoviikolla on kansainväliset juuret: The Dana Foundation tuo esille aivotutkimuksen edistysaskelia. Suomessa aivoviikkoa viettävät mm. Muistiliitto, Neurologiset Vammaisjärjestöt ja Aivoliitto. Meistä jokainen voi viettää aivoviikkoa ja palauttaa mieleen aivoterveyden tärkeyden omalle hyvinvoinnille.

 

Miten vaalin aivojani?

Aivoterveys vaikuttaa koko kehomme kaikkiin toimintoihin. Aivot ovat elimistön herkin elin, ja niitä kannattaa suojata aktiivisesti.

Pienet arjen valinnat ja muutokset auttavat vaalimaan aivoterveyttä. Terveellinen ravinto, liikunta, aivojumppa, riittävä lepo, stressin vähentäminen sekä ylipainon, korkean verenpaineen, alkoholin ja tupakan välttäminen ovat hyväksi aivoille. Väheksyä ei sovi myöskään sosiaalisia suhteita: hyvät ihmissuhteet pitävät huolta aivosoluista. Elämästä nauttiminen: lepo, perheen tai ystävien yhteinen tekeminen ja jutteleminen, nauraminen, laulaminen, metsässä liikkuminen rauhalliseen tahtiin, tanssi, lukeminen ja jopa saunominen tuovat aivoille autuutta, joka auttaa aivoja ja muistia voimaan hyvin.

Aivot ovat elin, joka tarvitsee paljon energiaa. Tiesitkö, että jopa 20-30% päivittäin kuluttamastasi energiasta tarvitaan aivoissa? Ei siis ihme, että nälkäisenä ajatustoiminta tuntuu takkuavan. Aivot tarvitsevat myös erilaisia ravinteita, esimerkiksi Dokosaheksaeenihappo (DHA), jota on yleisesti kalaöljyissä, edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina, kun päivittäinen saanti on 250 mg DHA:ta.

Lopuksi, vaikkei vähäisimpänä asiana kannattaa muistaa aivojen, eli koko pään mekaaninen suojaus. Pyörällä ajaessa kypärä ei ole liioittelua, eikä päätä kannata hakata muutenkaan seinään tai muihin koviin materiaaleihin.

 

 

 

Mitä saavutan, kun pidän huolta aivoterveydestäni?

Hyvä aivoterveys ja sen ylläpitäminen voi pienentää muistisairauden riskiä ja sairauden alkaminen voi siirtyä jopa 5-10 vuotta eteenpäin. Jatkuva stressi ja aivojen ylikuormitus haittaa oppimista, lepoa ja muistia. Ärsykkeinen valtava määrä nykyarjessa haastavat aivoja välillä yli niiden kestokyvyn. Jatkuvat keskeytykset, kiire, melu ja muistettavien pikkuasioiden suuri määrä haittaavat aivojen kykyä säilyttää yllä tarkkaavaisuus ja pitää kaikki muistissa. Hyvä aivoterveys auttaa keskittymään ja parantaa järjestelykykyä.

Kun aivot ovat terveet, ne ovat kuin kone, joka pitää huolta koko kehosta hermosolujen ja viestinnän avulla. Ne säilövät muistot ja kokemukset siinä missä päivittäin tarvittavat tiedotkin.

 

Jaa aivoautuutta!

Tarvitseeko kenties joku ystäväsi juttuseuraa? Entä jos kutsuisit naapurit illalla saunomaan? Mitä jos soittaisit sukulaiselle, jonka kanssa et ole ollut yhteyksissä pitkiin aikoihin? Pienet hyvät teot kannattavat. Niistä ei hyödy vain kutsun tai juttuseuran saaja, vaan myös antaja. Hyvän tekeminen tekee olon paremmaksi, vaikka kyse olisi vain pienistä teoista. Pidetään toisistamme huolta, niin samalla pidämme huolta aivoistamme!

Edellinen artikkeli Uusi tutkimus: Marjojen antosyaaneilla uusia terveysvaikutuksia – nyt tutkitaan, voivatko ne auttaa syövän hoidossa
Seuraava artikkeli Tutustu tyrnin moniin ominaisuuksiin