Miten saan kauniit hiukset, vahvat kynnet ja siloisen ihon?

Miten saan kauniit hiukset, vahvat kynnet ja siloisen ihon?

Kärsitkö hiustenlähdöstä? Onko sinulla kuiva atooppinen iho? Lohkeilevatko kynnet? 

Epätavallisen voimakas hiustenlähtö voi kertoa siitä, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. Kuiva atooppinen iho ja ärtyneen suolen oireyhtymällä on tutkimuksissa havaittu olevan yhteys. Lohkeilevatko kyntesi liian usein? Näiden kaikkien ”ongelmien” taustalla voi olla ravintoaineiden puutoksia.

Saatko tarpeeksi tarvittavia tärkeitä vitamiineja, rasvahappoja ja kivennäis-/hivenaineita ruokavaliostasi tai imeytyvätkö ne kehosi hyödyksi?

Ravinto vaikuttaa oleellisesti ulkonäköömme.

Ruuasta ja sen ulkonäköä parantavista vaikutuksista ei ole puhuttu paljoakaan, kun minä olin teini 80- luvulla tai ainakaan en silloin asiaa huomionut. Nykyään meille markkinoidaan kaikissa naisten lehdissä erilaisten ravintolisien vaikutuksista ihoon, ja moni mieskin on jo tarttunut purkkiin ihoansa hoitaakseen.

Terveellinen ravinto ylläpitää ja parantaa ihon kuntoa, hiuksia ja kynsiä ja koko ulkoista olemusta – se antaa kauneutta ja säteilyvoimaa ja silmiinkin säihkettä 😊 

Meillä suositaan mitä erilaisempia dieettejä/ruokavalioita mm.

  • VHH– Ruokavalion nimi tulee sanasta vähähiilihydraattinen. Dieetissä syödään tärkkelyksen sijasta enemmän proteiineja, rasvaa ja kuitupitoisia kasviksia- karppauksena myös tunnetaan.
  • 5:2 – Brittiläisen lääkäri Michael Mosleyn tunnetuksi tekemä dieetti, jonka nimi tulee siitä, että kahtena päivänä viikossa paastotaan, muina syödään tavallisesti ja ruoka-aineita rajoittamatta.
  • Paleo-Perustuu esi-isien ruokavalioon, jonka kantava ajatus on suosia ruokaa, joita ihminen on evoluution myötä kehittynyt syömään. Vältetään maitotuotteita ja viljaa. Paleon mukaan gluteiini, nopeat hiilihydraatit – erityisesti sokeri ja fruktoosi, viljat, pehmeät kasviöljytuotteet, soijatuotteet ja prosessoitu, tehotuotettu liha – aiheuttavat elimistöön jatkuvan tulehdustilan.

ja monet, monet muut dieetit/ruokavaliot mitä kukin on kokeillut …. minun nuoruudessa muistan, että puhuttiin kaalikeittodieetistä – itse en ole tuota dieettiä kokeillut, mutta uskon että me noin 50-vuotiaat olemme tuosta kaalikeittodieetistä monesti kuulleet puhuttavan – en tiedä tehosiko vai ei?

 

Olen miettinyt useamman kerran sitä, että saammeko tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita nyky ruoastamme?

Osaammeko valmistaa ruokaa siten, että ravintoaineet pääsevät kehoomme asti?

Me paistamme, laitamme mikroon, keitämme ja ostamme valmiita ruokia. Kuinka moni höyryttää tai syö salaatteja / raaka-ravintoa ympäri vuoden?

Onneksi pakastimen on keksitty :  Pakastemarjoissa vitamiinit ja polyfenolit säilyvät kaikkein parhaiten. Hävikki on hyvin pientä. Vitamiineja voi kuitenkin hävitä sulatuksen aikana jonkin verran.

C-vitamiinien ja polyfenoleiden säilymisen kannalta marjojen sulatus kannattaa tehdä nopeasti. Jääkaapissa sulattamisen sijaan marjat kannattaisikin sulattaa esimerkiksi lämpimässä vesihauteessa. Marjoja ei kannata säilyttää jääkaapissa sulana pitkään. Säilytyksen aikana alkaa entsyymitoiminta, polyfenolit ja osa C-vitamiinistakin alkavat kaikota.

Aamusmoothie on oiva tapa hankkia vitamiinit ja polyfenolit pakastemarjoista 😊

 

Terveellisestä syömisestä voisin kirjoittaa miljoona riviä mutta nyt keskitymme ihoon, hiuksiin ja kynsiin ja miten voimme ruoalla ja lisäravinteilla parantaa niiden kuntoa.

Nyt täytyy muistaa, kun joitakin vinkkejä annan tämän blogin muodossa niin tämäkään ei ole aukoton totuus. On aivan varmaan asioita mitä en ole osannut ottaa huomioon tekstiä tehdessäni ja olisin iloinen, jos jollakulla olisi hyviä vinkkejä antaa kaikille.

 

Kauneuden perustekijöitä:
  • monipuolinen ravinto, jossa on kaikki soluille tarpeelliset rakennusaineet.
  • hyvä ruoansulatus eli suoliston toiminta ja maksan terveys, jotka molemmat liittyvät ravinnon laatuun
  • riittävä lepo ja liikunta
  • painonhallinnan eli ravinnonsaannin ja – kulutuksen tasapaino
  • hyvät ihmissuhteet
  • ihonhoidossa oikeat hoitoaineet ja menetelmät

 

Kärsitkö hiustenlähdöstä? Onko sinulla kuiva atooppinen iho? Lohkeilevatko kynnet?

Kynsien rakennusaineena toimivan säikeisen proteiinin, keratiinin, ansiosta kynnet ovat elimistön vahvimpia kudoksia. Ne kertovat terveydentilastamme, kuten hiukset ja ihokin.

Hiusten kasvu on monien tekijöiden summa. Niin ikä, geenit, sairaudet kuin hormonitkin vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti hiukset kasvavat ja uudistuvat. Myös ravinnolla tärkeä merkitys hiusten, ihon ja kynsien  hyvinvoinnin kannalta.

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio auttaa pitämään hiukset, ihon ja kynnet terveinä.

Seuraavassa on lueteltu muutamia ravintoaineita, joiden saannista kannattaa erityisesti huolehtia, jotta saisimme tarvittavat rakennusaineet:

 

A-vitamiini



A-vitamiini eli retinoli vaatii rasvaa imeytyäkseen, joten se on tiiviisti yhteistyössä D-vitamiinin kanssa. A-vitamiinin esiasteita ovat karoteenit ja karotenoidit (saadaan porkkanasta) sekä lykopeenit (saadaan tomaatista, verigreipistä ja vesimelonista).

A-vitamiini edistää ihon ja limakalvojen pysymistä normaalina. A-vitamiinin puutos voi näkyä iholla miliumeina ja ihon kuivumisena. A-vitamiinia saadaan kasvikunnan keltaisista, punaisista ja vihreistä kasviksista. Muita hyviä A-vitamiininlähteitä ovat maksa, voi, kanamunan keltuainen ja rasvaiset maitotuotteet.

 

B-ryhmän vitamiinit

 

B1-vitamiini tiamiini on antioksidantti, jota tarvitaan lihasten, hermoston ja immuunipuolustuksen normaaliin toimintaan. Se toimii energia-aineenvaihdunnassa, etenkin hiilihydraattien aineenvaihdunnassa ja sen tarve kasvaa energian kuluttamisen lisääntyessä. Tiamiinin puute edistää runsassokerisen ravinnon muuttumista rasvaksi. Tiamiinin hyviä saantilähteitä ovat sianliha, sisäelimet, täysjyvävilja, pavut, pähkinät ja siemenet.

B2-vitamiinin (riboflaviini) puutos voi aiheuttaa suupielien halkeamia, huulitulehduksen tai talista hilseilyä suun ympärillä. Riboflaviini edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa, hermoston normaalia toimintaa, limakalvojen pysymistä normaaleina, punaisten verisolujen pysymistä normaaleina, ihon ja näön pysymistä normaaleina, raudan normaalia energia-aineenvaihduntaa ja solujen suojaamista hapettumisstressiltä. Lisäksi se voi vähentää väsymystä ja uupumusta. Hyviä saantilähteitä ovat maitovalmisteet, liha, sisäelimet, kananmuna, parsakaali, pinaatti, pavut ja sienet.

B3- vitamiini (niasiini) on tärkeä vitamiini ihon ja limakalvojen terveydelle. Hyviä saantilähteitä ovat liha, sisäelimet, kala, kanamuna, kokojyvävilja ja pähkinät.

B5-vitamiini (pantoteenihappo) Pantoteenihappo edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja steroidihormonien, D-vitamiinin ja joidenkin hermovälittäjäaineiden normaalia synteesiä ja aineenvaihduntaa. Pantoteenihapon puutosoireet eivät yleensä ole näkyviä, vaikka ihon punoitusta voikin olla havaittavissa. Hyviä saantilähteitä ovat sisäelimet (maksa, munuainen, sydän) kananmunat, leseet.

B6–vitamiini  puutostilat voivat näkyä ihossa hilseilynä, ihon rasvoittuvuutena ja ennenaikaisena vanhenemisena. B6-vitamiini edistää hormonitoiminnan säätelyä, joten naisilla hormonikierron aikana näkyvät hormoneista johtuvat iho-oireet voivat juoruta B6-vitamiinin puutoksesta. Parhaita lähteitä ovat: liha, maksa, täysjyvävilja, kasvikset ja pähkinät.

B7-vitamiini (biotiini, aikaisemmin H-vitamiini) edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa, hermoston normaalia toimintaa ja makroravintoaineiden normaalia aineenvaihduntaa. Lisäksi biotiini edistää hiusten, limakalvojen ja ihon pysymistä normaaleina. Biotiinin puute voi  aiheuttaa ihon kuivumista ja hilseilyä, hiusten lähtöä ja kynsien haurautta. Hyviä biotiin lähteitä ovat: maksa, kananmunat, soijapapu ja pähkinät. Muista, että ei kannata nauttia suuria määriä raakoja kananmunia koska kananmunan valkuaisessa on proteiini, avidiini, joka sitoo biotiinia imeytymättömään muotoon.

B 9- vitamiini (foolihappo) voi myös parantaa ihon kuntoa perustuen solujen uusiutumiseen ja jakautumiseen. Foolihapon puutos voi näkyä iholla sen kalpeutena ja erilaisina ihosairauksina. Foolihappo on synteettinen, kun taas folaatti on kasveissa luonnostaan oleva vitamiinin muoto eli kannattaa kiinnittää huomiota siihen, jos otat B-vitamiinia purkista: Tarkista että B9-vitamiini on folaattimuotoisena. Parhaita folaatin lähteitä ovat maksa, vihreät kasvikset ja palkokasvit.

B12- vitamiini  (kobalamiini) edistää muunmuassa normaalia veren punasolujen muodostumista. B12-vitamiiniaon käytännössä ainoastaan eläinperäisissä ruoissa ja parhaita lähteitä ovat maksa, liha ja kala. Kasvisperäisistä lähteistä saadan lähinnä kobalamiininanalogeja, joilla ei ole vitamiiniaktiivisuutta. Joissakin merilevissä voi tosin olla jonkin verran aktiivista B12-vitamiinia.

 

 

C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista verisuonten, luuston, rustojen, ikenien, ihon ja hampaiden normaalia toimintaa varten



C-vitamiini on elintärkeää hiusten rakenneaineen eli kollageenin muodostumiselle. Kollageenin puute voi näkyä hiusvaurioina. C-vitamiini edistää myös hiusten kasvulle tärkeän mineraalin eli raudan imeytymistä elimistöön.

 

Lisäksi C-vitamiini on antioksidantti, joka voi suojata kehoa soluja vaurioittavalta ja muun muassa hiusten kasvua estävältä hapettumisstressiltä.

C-vitamiini on tärkeä antioksidantti.

C-vitamiinin puutos näkyy iholla kiinteyden menetyksenä, värin heikkoutena ja väsymisenä.

Parhaita lähteitä ovat kotimaiset marjat: mansikat, tyrnit, lakat, musteherukka ja ruusunmarjat. Paprikat, kaalit ja sitrushedelmät ovat mainioita C-vitamiinin lähteitä.

 

D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää

 

D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

D-vitamiini edistää luiden pysymistä normaaleina. D-vitamiiniasaadaan rasvaisista kaloista ja kalanmaksaöljystä, auringosta, kananmunista ja sienistä. Esimerkiksi sadassa grammassa kokoon keitettyjä suppilovahveroita on D-vitamiinia reilut 20 mikrogrammaa.

Ikääntyvät eli yli 60-vuotiaat tarvitsevat nuoria enemmän D-vitamiinia. Tämä johtuu siitä, että iän myötä D-vitamiinin tarve lisääntyy, koska iho ei ole enää yhtä tehokas D-vitamiinin valmistaja eikä elimistö kykene hyödyntämään ravinnosta saatua vitamiinia yhtä hyvin kuin nuorten elimistö.

 

E-vitamiini eli tokoferoli on antioksidantti, joka estää vapaiden radikaalien toimintaa.

 

E-vitamiini edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä.

E-vitamiinia saadaan parhaiten kasviöljyistä. Vehnänalkioöljy on erittäin hyvä E-vitamiinin lähde. Sekoita öljy aamusmoothieen niin karvas makukin peittyy 😊

E-vitamiinia saa myös mm. manteleista, auringonkukansiemenistä, tyrnimarjoista, kalasta, kuivatuista aprikooseista ja avokadosta.

 

Sinkki on kauneusmineraali

 

Sinkki (Zn) on kauneusmineraali. Sinkki edistää normaalia A- vitamiinin aineenvaihduntaa, hiusten, kynsien ja ihon pysymistä normaaleina ja edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Sinkin puutos saattaa näkyä ihottumina ja arpijuovina.

Sinkillä on tärkeä rooli hiusten kasvussa ja korjauksessa. Sinkki voi vaikuttaa solujen uudistumiseen, hormonitasapainoon ja vitamiinien imeytymiseen, mitkä kaikki ovat hiusten kasvulle olennaisia asioita. Hiustenlähtö, ihottumat, kynsien valkoiset täplät, arpijuovat ja väsymys voivat olla myös sinkin puutoksen oireita.

Ruokavaliossa sinkin lähteitä ovat esimerkiksi osterit, katkaravut, kananmuna,  linssit, liha ja lihatuotteet, erityisesti naudanpotka, vasikanmaksa, äyriäiset, kala, kuten muikku ja sardiini, maito ja maitotuotteet, täysjyvävilja, leseet ja vehnänalkiot, siemenet ja pähkinät esimerkiksi kurpitsansiemenet, auringonkukansiemen ja cashewpähkinä.

Sinkkiä tulisi saada ravinnosta jatkuvasti. Ruoan sinkistä imeytyy noin 30%.

 

 

Raudan puute voi näkyä hiuksissa

 

Rauta (Fe) edistää normaalia punaisten verisolujen ja hemoglobiinin muodostumista ja normaalia energia-aineenvaihduntaa. Raudan puute voi näkyä ihon arkuutena, väsymyksenä ja huulien kuivuutena. Myös suupielien halkeamat ovat yleisiä. Hiustenlähtö, kynsien haurastumisena myös pigmenttihäiriöt voivat johtua raudanpuutteesta.

Rauta auttaa veren punasoluja kuljettamaan happea, mikä tekee siitä tärkeän mineraalin monille kehon toiminnoille, kuten hiusten kasvulle.

Hyviä raudan lähteitä ovat mm. pinaatti, simpukat, punainen liha, linssit, lehtimangoldi, veriruuat, herneet, soija, persilja ja nokkonen.

Kannattaa huomioida että raudan imeytymistä heikentävät mm. maitovalmisteet, mustan teen tanniinit, viljan fytaatit, pinaatin ja raparperin oksaalihappo sekä kananmunan fosfaattiyhdisteet.

 

 

MUUT TÄRKEÄT MINERAALIT

 

Jodi (J) edistää ihon pysymistä normaalina. Jodia saadaan esimerkiksi merisuolasta, kaloista, äyriäsistä ja levistä.

Kupari (Cu) edistää hiusten normaalia pigmentoitumista, edistää normaalia raudan kuljetusta kehossa ja edistää ihon normaalia pigmentoitumista. Kupari toimii myös antioksidanttina. Kuparia saadaan esimerkiksi sisäelimet, siemenet ja kaakao.

Mangaanin (Mn)  tehtävänä on edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja normaalia sidekudosten muodostumista. Mangaania saadaan esimerkiksi hedelmistä ja vihanneksista.

Seleeni (Se) edistää hiusten ja kynsien pysymistä normaaleina sekä toimii antioksidanttina. Seleeniä saadaan esimerkiksi poron lihasta, maidosta ja kalasta.

Kalsiumin (Ca) puute voi aiheuttaa osteoporoosia ja pustuloita eli märkänäppylöitä iholla. Kalsiumin tehtäviin kuuluu siis luuston ja lihasten kunnossa pitäminen ja normaalin energia-aineenvaihdunnan edistäminen. Kalsiumia saadaan esim. Manteli-, soija-, kaura- ja riisimaidoista, vihreistä kasviksista,  kalsiumia sisältävät esimerkiksi lehti- ja parsakaali sekä valkoiset ja punaiset pavut. Murskatut seesaminsiemenetkin sisältävät myös runsaasti kalsiumia.

Fosfori (P) edistää luuston, hampaiden ja solukalvojen pysymistä normaaleina. Fosforia saadaan esimerkiksi soijapavuista ja pähkinöistä.

Magnesium (Mg) on tärkeä mineraali moneen kehon toimintoon. Se esimerkiksi edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja elektrolyyttitasapainoa sekä osallistuu solujen jakautumisprosessiin. Magnesiumin tarvetta lisäävät e-pillerien käyttö ja runsas kahvinjuonti. Magnesiumin puute voi aiheuttaa stressiä ja niskasärkyä. Magnesiumia saadaan esimerkiksi kokojyväviljasta, vihreistä kasviksista ja lihasta.

 

 

Keratiinia esiintyy hiuksissa ja kynsissä.

 

Keratiini on rikkiä sisältävä proteiini.  Myös ihon orvaskeden soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne.

Hiusten koostumuksesta 90% on keratiinia loppu vettä. Kun hiuksissa on tarpeeksi keratiinia, ne kestävät paremmin erilaisia ympäristöstä tulevia haittoja.

Pitkäaikainen stressi vahingoittaa keratiinisäikeitä.

Ravintoaineista parhaiten hiusten ja kynsien keratiiniin vaikuttavat biotiini ja rikkiä sisältävät aminohapot kuten metioniini. Biotiini on B-vitamiini, joka toimii mm. proteiineja rakentavissa entsyymeissä. Hiuksissa ja kynsissä biotiini elvyttää keratiinia tuottavien solujen toimintaa ja osallistuu keratiiniproteiinin muodostukseen.

Kun keratiinia syntyy enemmän, kynnet ja hiukset kasvavat nopeammin, hiukset ovat vahvemmat ja kynnet kovemmat ja vähemmän liuskoittuvat.

 

 

Kollageenia esiintyy elimistössä luussa, rustossa, jänteissä, ihossa sekä elinten ympärillä

 

Kollageeni on tärkeä valkuaisaine ja kudosten rakennusaine. Kollageeni toimii elimistön tukiproteiinina. Kollageenin laatu muuttuu ja sen määrä vähenee, kun ihossa tapahtuu vanhenemista, erityisesti valovanhenemista. Myös kollageenisäikeet jäykistyvät vanhemmiten. C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista. C-vitamiini vaikuttaa erityisesti kollageenin esiasteen, prokollageenin syntyyn ja ilman C-vitamiinia kollageenia ei syntyisi.

Proteiini on kollageenin rakennusaine, vaikka kollageeni itsessäänkin on myös proteiini. Proteiinien riittävä saanti on tärkeässä roolissa kudosten kiinteyden ylläpitämisen kannalta. Iho veltostuu, jos valkuaisaineita saadaan puutteellinen määrä.

Elastiini on kollageenin kaltainen polymeerinen proteiini ja sitä on kudoksissa, joiden tulee antaa hieman periksi eli joustaa. Elastiinin rappeutumisen vaikutukset näkyvät iholla vasta vanhuudessa.

 

Vesi vanhin voitehista

 

Ihminen tarvitsee nestettä noin 2,5 litraa vuorokaudessa, josta yksi litra saadaan ravinnon kautta. Tuoreet hedelmät ja vihannekset sisältävät huimia määriä vettä, eli myös niiden nauttimisella on erittäin positiivisia vaikutuksia ihon terveyteen sekä kosteustasapainoon.

Monet juovat liian vähän nesteitä päivän aikana ja se vaikuttaa ihon alempien kerrosten kosteuteen – tai sen puutokseen. Myös ravintoaineet kulkeutuvat paremmin kun vesi on niitä kuljettamassa ja näin ollen ihokin kiittää ja pysyy kiinteänä.

Tiesitkö, että jopa luissa on vettä? Lisäksi vettä on myös soluissamme ja veden rooli on myös tärkeässä osassa kehoon kulkeutuvien myrkkyjen poishuuhtelussa. Näin ollen veden rooli terveytemme kokonaiskuvassa on ehdottoman tärkeä.

Nestehukasta kärsivä iho ei voi hyvin – ja se näkyy ihossa nopeasti sameutena. Tätä ominaisuutta ei voi tasapainottaa kosteusvoiteiden kera, vaan tällöin on tosiaankin kiinnitettävä huomiota ihon sisäiseen kosteuttamiseen. Lisäksi on hyvä muistaa, että vedensisäinen nauttiminen auttaa myös ryppyjen ehkäisemisessä tai ryppyjen muodostuminen ainakin hidastuu.

Vesi säätelee myös kehon sisäistä lämpötilaa ja toimii tärkeänä pelaajana nivelterveyden saralla. Pelkkä veden juominen ei kuitenkaan ole aina vastaus hyvinvoivaan ihoon, sillä veden juomisesta huolimatta voivat kuiva sisäilma, kloorivesi sekä pitkät, kuumat suihkut vaikuttavat negatiivisesti ihon kuntoon aiheuttaen iholle kuivuutta, sameutta sekä juonteita.

 

 

Kasvojen iho-ongelmat voivat viestiä suolistohäiriöistä

 

Ihotautien tutkimus on suuntautunut ensisijaisesti ihon mikrobiomiin ja sen rooliin ihon tulehduksellisissa sairauksissa.

On arvioitu, että suoliston mikrobit lähettävät ympäri kehoa signaaleja, joihin myös iho-organismi vastaa.

Sekä stressi että suolistossa ilmenevä tulehdus voivat heikentää ihon orvaskeden suojausmekanismia. Tämä voi johtaa ihon tuottamien antimikrobisten peptidien vähenemiseen ja sitä kautta tulehduksiin iholla.

Ruusufinniä sairastavilla on todettu tutkimuksissa poikkeva suolistobakteeristo.

Italian Genovan yliopiston tutkimuksessa vuonna 2013 ilmeni, että ohutsuolen bakteeriston liikakasvu (SIBO) oli rosaceaa sairastavilla noin kymmenen kertaa yleisempää verrattuna terveisiin koehenkilöihin.

Toisin kuin paksusuolessa, terveessä ohutsuolessa on niukasti bakteeristoa. Kun ohutsuoleen kertyy liikaa bakteereja, se ei kykene suoriutumaan tehtävistään normaalisti.

Suolistobakteeristo vaikuttaa näyttelevän isoa roolia myös atooppisessa ihottumassa. THL:n mukaan esimerkiksi Lactobacillus rhamnosus GG -probiootti estää ja lievittää hieman atooppista ihottumaa.

Turun yliopiston tutkijatohtori Lotta Nylund havaitsi keväällä 2015 tarkistetussa väitöskirjatutkimuksessaan kuuden kuukauden ikäisillä atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla yhteyden oireiden vakavuuden ja suoliston bakteeriston välillä.

 

Loppupäätelmä:

Mitä kannattaa tehdä?

  • Kannattaa laittaa VATSA KUNTOON!
  • Varmistaa B-ryhmän vitamiinien saanti. On hyvä nauttia kaikkia B-ryhmän vitamiineja samanaikaisesti parhaimman lopputuloksen saamiseksi.
  • Sinkki on oiva apu iholle.
  • Ilman C vitamiinia ei kollageenia muodostu.
  • Vettä, Vettä ja Vettä
  • Katso, että mineraalien saanti on kunnossa
  • Älä unohda A-, C-, ja D-vitamiinien tärkeyttä
  • Muista huolehtia myös ihon ulkoisesta suojaamisesta ja kosteuttamisesta, varsinkin näin kesäaikaan 🙂

 

HIUKSET, IHO JA KYNNET KIITTÄÄ JA KOKO OLEMUS SÄTEILEE 😊

 

LÄHTEET:

Ravinto ja Kauneus; Nuotio

Ravitsemustiede; Aro, Mutanen, Uusitupa

Seuraava artikkeli Sen seitsemän yrtin parantavat voimat ja juhannustaiat