translation missing: fi.general.accessibility.skip_to_content
Tapetilla – RASVAMAKSA on yli miljoonalla Suomalaisella – Joka neljännen suomalaisen aikuisen maksa on rasvoittunut?

Tapetilla – RASVAMAKSA on yli miljoonalla Suomalaisella – Joka neljännen suomalaisen aikuisen maksa on rasvoittunut?

Jos maksasi osaisi puhua, se huutaisi varsin usein: ” SEIS, SEIS älä enää syö yhtään tuota minua vahingoittavaa ainetta, kiitos”

 

Maksa vaikuttaa jokaiseen soluun ja kudokseen. Maksaa tukevat elämäntavat auttavat kaikkia elimiä voimaan paremmin.

 

Viisas pyrkii ehkäisemään sairaudet jo ennalta hoitamalla maksaa ja sen läheisempiä yhteistyökumppaneita, sappea ja haimaa niin etteivät ne sairastu.

 

”Maksa vaikuttaa terveyteen ja elämän pituuteen niin paljon, että sen hoito on mielestäni tärkeämpää kuin kaikki muu terveydenhoito yhteensä” – Alfred Vogel

 

Miksi maksan hyvinvointi mielestäni kaipaa yhä enemmän huomiota?

Olen tavannut tuhansia asiakkaita työskennellessäni luontaisen terveyden parissa ja huomannut, että liiankin monella on liikaa stressiä ja uskomaton määrä ihmeellisiä oireita mm. kroonista väsymystä, ylipainoa, aivosumua, vasemman olkapään outo oireilu ja selkäkipua sekä kakkostyypin diabetes, korkea kolesteroli, allergioita, voimattomuutta, masennusta, toistuvia tulehduksia, vaihdevuosioireita, lääkkeitä..

Ruoansulatusongelmat, jatkuva ummetus tai ripuli, vatsan turvotus, ilmavaivat, ärtynyt paksusuoli ja refluksitauti liittyvät usein vajaatoimintaiseen maksaan.

Väsymys valtaa kehon ja mielen, jos maksasi ylikuormittuu. Maksan ylikuormitus ja vaillinainen verenpuhdistus voivat olla monen selittämättömän väsymyksen, voimattomuuden ja pahanolon taustalla.

Maksakudoksessa on miljoonia soluja ja se suodattaa verta satoja litroja vuorokaudessa. Maksaa kutsutaan kehon kemialliseksi laboratorioksi. Erilaiset aineet tulevat suolistosta maksaan verenkierron mukana. Osan aineyhdisteistä maksa muuntaa heti sellaiseen muotoon, että elimistö kykenee käyttämään ne hyväkseen. Osan maksa varastoi taas myöhempää tarvetta varten.

 

Maksa suojaa elimistöä myrkyiltä muuntamalla elimistölle haitallisia aineita vaarattomiksi tai sellaiseen muotoon, että munuaiset voivat poistaa ne kehosta.

 

MAKSAN TÄRKEIMPIÄ TEHTÄVIÄ ON ELIMISTÖN SUOJELU ERILAISILTA MYRKYILTÄ!

 

Maksaan kulkeutuu erilaiset myrkyt: torjunta-aineet, raskasmetallijäämät, säilöntä-, väri-, ja makeutusaineet, lääkkeet, myös iholle laitettavissa mm. voiteissa olevat ”myrkyt” kulkeutuvat maksaasi. Ihosihan on sinun suurin elin. Maksan verenpuhdistuksen vaikeutuessa iho saattaa reagoida. Ihottumat, kutina ja psoriasis kertovat tästä. Acne rocaceae eli ruusufinni johtuu usein maksan kuormituksesta.

Silmien punoitus, kuivuus ja ärtyneisyys johtuvat usein ulkoisista ärsyttävistä tekijöistä, mutta voivat liittyä myös huonosti voivaan maksaan.

Ympäristölle herkkä oirehtii monin tavoin hengitysteiden, ihon, silmien, hermoston tai ruoansulatuskanavan reagoidessa.  Maksa ylikuormittuu yrittäessään perustehtäviensä lisäksi poistaa verestä ympäristömyrkkyjä. Monet kemikaalit ovat maksatoksisia. Siksi on tärkeää sekä laajassa mittakaavassa että henkilökohtaisissa valinnoissa välttää luonnolle ja elimistölle vieraita aineita.

Jokainen ihminen ja eläin altistuu kemikaaleille, jotka luonnon kiertokulussa joutuvat maaperään, veteen ja ilmaan leviten syrjäisimmillekin seuduille. Torjunta-aineesta haihtuu levityksen jälkeen 40−90 % ilmaan ja leviää maailmalle, joten suomalaisten maksa saa käsiteltäväkseen myös muun maailman myrkkyjä. Maksatoksinen hyönteismyrkky lindaani kiellettiin Suomessa 1980-luvulla, mutta sitä löytyy edelleen sadevesistä kaukokulkeutumana Kiinasta ja Intiasta.

 

”Myrkynpoistoelimet joutuvat globaalissa maailmassa työskentelemään suuren kuorman alla. Kaikkialle leviäviä kemikaaleja epäillään osasyylliseksi moneen terveyteen liittyvään ongelmaan”

 

Ruoan mukana ympäristömyrkyt leviävät tehokkaasti ihmisiin. Maissi, vehnä, soija ja sokeri muodostavat valtaosan maailman ruoasta. Suuri osa näistä viljelykasveista on glyfosaattia sietäväksi geenimuunneltua siemenkantaa, joten viljelyssä käytetään runsaasti tätä myrkkyä, jonka jäämiä löytyy myös elintarvikkeista. Kalojen rasvaan kertyy ympäristömyrkkyjä, ja mitä suurempi ja vanhempi kala, sitä enemmän rasvaan on ehtinyt kasautua PCB:tä ja dioksiinia. Pienissä ja vähärasvaisissa kaloissa on vähemmän saasteita. Kasvatettujen kalojen myrkkymäärät saataisiin nollaan, jos rehu olisi puhdasta.

 

Maksa sinnittelee, vaikka olisi myrkkyä tai rasvaa täynnä. Maksan sitkeyttä kuvaa se, että 70-90 % siitä voi tuhoutua ja loppuosa vielä hoitaa elintärkeitä tehtäviä.

 

Suomalainen terveydenhuolto on vuosikymmeniä seurannut ahkerastai veren kolestroli- ja triglyseridiarvoja. Molempia arvoja mitataan ja kolestrolilääkkeitä käytetään niin rutiinisti, että unohdetaan mihin näiden arvojen nousu viittaa. Kumpikin veren rasva-arvo kertoo maksan häiriöistä.

Korkea verenpainekkaan ei aina ole munuaisten syytä vaan vika voi johtua maksasta, sen vaikutuksista mineraalitasapainoa säätelevään aldosteronihormoniin tai liialliseen rasvanmuodostukseen.

Maksa hoitaa kehon lämpötaloutta, joten kuumotus, ylenmääräinen hikoilu, polttevat jalkapohjat ja toisaalta epänormaali palelu saattavat kertoa ”lämpökeskuksen” häiriöistä. Kuumemittarinkin ilmaiseva lämpöily voi liittyä maksan rasitustilaan, josta kertoo myös ihon kutina.

 

Rasvamaksalla tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksasolujen sisään. Rasvamaksataudista puhutaan silloin, kun yli 5 % maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista. Runsaan rasvan kertymisen seurauksena maksa voi huomattavasti suurentua. Rasvamaksa on yleisin maksasairaus. Normaalipainoisilla sitä esiintyy 1–2:lla kymmenestä, lihavilla, etenkin vyötärölihavilla 7–8:lla kymmenestä.

Osalla ihmisiä rasvamaksan yhteydessä todetaan maksasolujen lievää vauriota ja mikroskooppisessa tutkimuksessa näkyvää tulehdusreaktiota. Tällaista tilaa kutsutaan ammattikielellä nimellä ”non-alcoholic steatohepatitis” (alkoholiin liittymätön rasvamaksatulehdus) eli NASH

Yleisin rasvamaksan syy on vyötärölihavuus, johon liittyvään aineenvaihduntahäiriöiden ryppääseen rasvamaksa kuuluu. Maksan rasvoittuminen on vahvassa yhteydessä tyypin 2 (aikuistyypin) diabeteksen Ylipainoisella diabetesta sairastavalla on maksasoluissa melkein kaksin verroin enemmän rasvaa kuin saman verran ylipainoisella henkilöllä, jolla ei ole diabetesta, mutta sitä voi esiintyä myös ilman diabetesta. Näihin aineenvaihdunnan häiriöihin liittyvä rasvamaksa on yleinen.

Eri ihmisten alttius maksasolujen rasvoittumisen vaihtelee perinnöllisistä syistä. Siksi kaikki vyötärölihavat tai alkoholia runsaasti käytävät eivät saa rasvamaksaa. Rasvamaksan syitä ovat tietyt lääkkeet ja eräät muut harvinaiset tekijät.

Ravinnon laatu vaikuttaa rasvamaksan syntyyn. Etenkin fruktoosin (jota taloussokerissa on puolet) ja muiden nopeiden hiilihydraattien käyttö lisää maksan rasvoittumista. Etenkin nopeasti imeytyviin sokereihin liittyy riski sairastua rasvamaksaan. Amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu, että rasvamaksapotilaat ovat nauttineet fruktoosilla makeutettuja virvoitusjuomia useammin kuin ne, joilla ei ole kehittynyt rasvamaksaa.

Moni diabeetikko ja psoriaatikko kantaa rasvamaksaa tietämättään. Amerikkalaiset gastroenterologit kehottavat lääkäreitä tutkimaan potilaittensa vitamiini- ja hivenainetilanteen ja korjaamaan havaitut puutteet. Erityisesti D-vitamiinin puute on yleinen rasvamaksassa, kertoo uusi tutkimus, joka esitettiin  Amerikan gastroenterologien vuosikokouksessa. Myös kalaöljyn omega-3-rasvahapot, E-vitamiini ja ubikinoni ehkäisevät ja korjaavat rasvamaksaa, ilmenee pätevistä uusista tutkimuksista.

 

Rasvamaksa ja metabolinen oireyhtymä, rasva-aineenvaihdunnan häiriö, ovat huono yhdistelmä. Lähes jokaisella rasvamaksaa sairastavalla on vähintään yksi metaboliseen oireyhtymään viittaava tekijä: aikuistyypin diabetes, korkea verenpaine, korkea kolesteroli tai sydän- ja verisuonitauti.

 

Kuinka monella Suomalaisella on verenpaine- tai kolesterolilääkitys?

Vastaus: LIIAN MONELLA!!

 

 

Olisi hyvä pysähtyä aika ajoin miettimään, mitä omassa ruokavaliossa voisi tehdä paremmin.

 

 

 

Hyvään alkuun elämäntapojen petraamisessa pääsee, kun ruokavaliosta :

  • jätä pois sokeri ja muut nopeat hiilihydraatit, kuten vaaleat leivät.
  • kannattaa jättää pois sokeroidut juomat ja limsat.
  • Syö säännöllisesti tai vähemmän.
  • Vältä myös raskaita aterioita.
  • Suosi kasviksia, juo enemmän vettä ja pureksi ruoka hyvin.

 

Mieti?

Pureskelenko ruokani hyvin?  Syönkö ruoka-annokseni sopivan kokoisina? Syönkö liian usein tai liian harvoin?  Syönkö liian myöhään?  Saanko liiaksi sokeria?  Saanko riittävästi kuituja?  Saanko riittävästi hyviä rasvoja?  Syönkö liikaa lihaa?  Syönkö liian vähän hedelmiä ja kasviksia?  Nautinko liikaa alkoholia?  Toimiiko ruoansulatukseni ja suoleni hyvin?  Nukunko riittävästi?  Liikunko tarpeeksi?  Olenko stressaantunut? Tunnenko iloa ja onnellisuutta?

 

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan ihminen koostuu energiasta ja saman vahvistaa nykytiede, jonka mukaan kaikki aine, ihminen mukaan lukien, koostuu energiaa omaavista hiukkasista.

Tunteet luovat häiriön energian liikkeessä, ja häiriintynyt elin tuottaa lisää samaa tunnetta. Viha ja vihaisten sanojen vaikutukset häiritsevät maksan energiaa ja tuottavat vihaa ja ärtymystä. Tilanteen jatkuessa syntyy masennusta, katkeruutta, turhautuneisuutta, syyllisyydentuntoa, alemmuudentuntoa, jopa vainoharhaisuutta.

Tunnetilat voivat fyysisesti tuntua rintakehän ja vatsan alueen kireytenä, ruoansulatusvaikeuksina, lihasjäykkyytenä, päänsärkynä ja PMS-oireina.

Mieli ja keho ruokkivat toisiaan Tunteet vaikuttavat kehoon ja kehon reaktiot tunteisiin.

 

Pitkään jatkuvat negatiiviset tunnetilat vaikuttavat psykosomaattisesti myös maksaan.

 

Tutkimusten mukaan elämänasenne ja luonteenpiirteet vaikuttavat terveyteen, esimerkiksi epäluottamus toisia kohtaan kasvattaa dementiariskiä ja kielteisyys nostaa tulehdusalttiutta. Turhautuneisuus, syyllisyydentunne, ahdistus, jännitys, viha, kauna ja ylipäätään tukahdetut tunteet vaikuttavat terveyteemme.

Mielihyvää, innostusta, hyvää itsetuntoa, rentoutusta tai myönteisiä asioita tuova elämänsisältö antaa elinvoimaa ja jaksamista, joka heijastuu myös koko elimistön toimintaan. Taustalla ovat tunteiden aiheuttamat kehon lukot, joista pitäisi päästä eroon. Lukkojen purkamisessa tehokkaimpia keinoja on liikunta. Apua saa myös monista täydentävistä hoitomuodoista kuten akupunktiosta, rosenterapiasta, shiatsusta jne.

Maksaa auttaa kaikki, mikä rauhoittaa mieltä meditaatiosta ja joogasta rauhoittavaan musiikkiin ja luontoon.

 

                                ”Oletko masentunut, syytä maksaasi”

                                               – kiinalainen sananlasku.

 

 

Olisiko joistakin ravintolisistä / yrteistä apua ”rasittuneeseen” maksaan?

 

Tässä muutamat hyvät ravinnonlisät:

 

Ruokavalion tulisi sisältää riittävästi ravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita. Hyvin harva kuitenkaan saa näitä riittävästi ruoasta ja siksi niiden nauttiminen ravintolisänä voi olla perusteltua.

Jokainen tarvitsee ravinnon antioksidantteja pitämään yllä kehon normaaleja toimintoja ja terveyttä. Haitallisia hapettumisreaktioita eli elimistön pilaantumista ja härskiintymistä ehkäisevät vitamiinit, kivennäisaineet, polyfenolit ja muut kasvikunnan tuotteiden fytokemikaalit ovat välttämättömiä myös maksan kaikille toiminnoille.

Tunnettuja antioksidanttien lähteitä kasvien lisäksi ovat mm. vihreä tee, punaviini, tumma suklaa ja monet ns. superfoodit.

Vitamiineista ja kivennäisaineista tärkeitä maksan entsyymitoiminnoille ovat ennen kaikkea B-, C-, ja E-vitamiinit, seleeni, sinkki, kupari, mangaani ja rikki.

 

Seleeni tukee maksan puhdistumista.

Seleeni on keskeinen mineraali maksan ja immuunisysteemin toiminnassa. Seleeni on tärkeä osa maksan keskeistä entsyymiä, glutationiperoksidaasia, jota tarvitaan detoksifikaatiossa ja joka suojaa maksasoluja vapailta radikaaleilta.

Suomalaisilla seleenin puutos on ollut yleistä, koska Suomen maaperässä sitä esiintyy luonnostaan vähän. Sopiva annos on 50–200 mikrogrammaa päivässä. Seleenin luonnollisia lähteitä ovat mm. parapähkinät, seleenipitoisessa maassa kasvaneet sienet, täysjyvävilja sekä kala ja liha.

 

Koliini vähentää tulehdustekijöitä

Koliini on vitamiinin kaltainen aine, joka esiintyy fosfolipidien osana.

Koliini on merkittävä aine koko elimistössä, myös maksassa.

Elimistö valmistaa jonkin verran koliinia, mutta sitä täytyy saada myös ruoasta. Koliinin saanti on ruoan muuttuessa vähentynyt selvästi. Koliini on tärkeä osa metyylaatioaineenvaihdunnassa. Ns. metylaatioreaktioita tarvitaan rasvan synteesissä ja monissa aineenvaihdunta- ja detoksifikaatiotapahtumissa kaikkialla elimistössä, erityisesti maksassa.

Eläinkokeissa koliinin puute kehittää rasvamaksan, maksatulehduksen ja kirroosin.

Myös ihmisillä on koliinin puutteen todettu liittyvän rasvamaksan kehittymiseen. Tämä saattaa liittyä VLDLproteiinin muodostumiseen, johon tarvitaan fosfatidyylikoliinia. Maksa siirtää triglyseridit verenkiertoon VLDLhiukkasiin pakattuna, ja jos se koliinin puuttuessa ei ole mahdollista, rasva kasaantuu maksaan.

Koliinin merkitys ei rajoitu pelkästään solukalvojen ja molekyylien rakenteisiin, vaan huomattava vaikutus maksan terveyteen tulee koliinin epigeneettisestä roolista. Tämä tarkoittaa koliinin vaikutusta maksan toimintaa säätelevien geenien ilmenemään.

Koliinin puutosta on todettu yleisesti kaiken ikäisillä.

Yhdysvalloissa suositellaan naisille koliinia 425 mg/pv ja miehille 550 mg/pv.

Koliinin lähteitä ravinnossa ovat munankeltuainen, vehnänalkiot sekä maksa. Tärkeitä lähteitä ovat myös maitotuotteet ja liha sekä soijapapu, pähkinät ja kaalikasvit.

 

 

D-vitamiinilisä

Etelänavalla tehdyn tutkimuksen mukaan keho kuluttaa D-vitamiinia 40 mikrogrammaa päivässä, kun auringonvaloa ei ole.

Ravinnosta näin suurta määrä ei ole mahdollista saada, joten Suomessa tarvitaan talvella ravintolisää.

Vuoden 2012 Finravintotutkimuksen mukaan suomalaiset saavat ravinnosta ja ravintolisistä keksimäärin 25-35 mikrogrammaa D-vitamiinia/vrk. Vuonna 2007 toteutettu väestötutkimus osoitti, että noin kolmanneksella suomalaisista aikuisista oli D-vitamiinin puutos. Puutokseksi katsotaan seerumin kalsidiolipitoisuus, joka alittaa 50 nmol/l.

Asiantuntijatkin ovat erimielisiä D-vitamiinin tarpeellisuudesta ja turvallisesta saantimäärästä.

Aikuisten D-vitamiinisuositus on 10 mikrogrammaa päivässä. EFSA:n turvallisen vuorokautisen saannin yläraja on 100 mikrogrammaa. Jos oma D-vitamiinin tarve askarruttaa, kannattaa mittauttaa seerumin D-vitamiinitaso. Suomalaisilla tavataan jopa 20 nmol/l tasolla olevia arvoja, jolloin D-vitamiinilisä on syytä nostaa yli 100 mikrogrammaan päivässä.

 

 

Sinkki

Sinkkiä tarvitaan satojen entsyymien toiminnassa, se toimii antioksidanttina ja on välttämätön immuniteetille.

 Maksasairauksien yhteydessä sinkinpuutosta todetaan yleisesti.

Tutkimukset sinkkivalmisteen käytöstä maksasairauksissa viittaavat siihen, että sinkki tukee maksan toimintaa vahvistamalla suolen limakalvoja ja maksasoluja sekä vähentämällä endotoksiineja, sytokiineja ja oksidatiivista stressiä.

Sinkin luonnollisia lähteitä ovat täysjyvävilja, siemenet, pähkinät, juusto, liha ja ruotoineen syötävät kalat.

 

 

E-vitamiini

on rasvaliukoinen antioksidantti, joka suojaa solukalvoja haitalliselta hapettumiselta.

Rasvoittuneessa, tulehtuneessa, vapaiden radikaalien valtaamassa maksassa E-vitamiinia tarvitaan paljon estämään solukalvojen vaurioitumista.

Tutkimukset osoittavat E-vitamiinin vähentävän maksan rasvoittumista ja tulehdusta ja alentavan ASAT-, ALAT- ja GT-arvoja.

E-vitamiinin luonnollisia lähteitä: täysjyväviljat, siemenet, pähkinät ja mantelit sekä kasviöljyt, joista vehnänalkioöljy on paras.

Vehnänalkiotkin sisältävät E-vitamiinia ja myös täysjyvävilja, joissa alkiot ovat mukana.

Erityisen runsaasti E – vitamiinia saa tyrnimarjasta ja -mehuista.

 

  

C-vitamiini

vahvistaa vastustuskykyä. C-vitamiini on voimakas antioksidantti, joka tekee vaarattomaksi maksan detoksifikaatiossa ns. ykkösfaasin reaktiossa syntyviä vapaita radikaaleja.

Haitalliset kemikaalit ovat vähemmän vaarallisia, jos maksa saa runsaasti C-vitamiinia.

C – vitamiini vähentää korkean kolesterolin haittoja ehkäisemällä tulehduksia ja vahvistamalla immuniteettiä.

C-vitamiinin luonnollisia lähteitä ovat kasvikset, marjat ja hedelmät. Erinomaisia kotimaisia luonnon C-vitamiinin lähteitä ovat tyrnimarja, ruusunmarja ja mustaherukka.

 

Aminohapoilla on monia tärkeitä tehtäviä.

Tauriini

on rikkipitoinen aminohappo, jota imeväisen täytyy saada äidinmaidosta tai korvikkeesta hermoston kehitykseen, mutta jota muodostuu myöhemmin maksassa ja aivoissa muista aminohapoista kunhan B6-vitamiinia on läsnä apuaineeksi.

Tauriini kuuluu merkittävimpiin ravinteisiin, joita maksa tarvitsee detoksifikaatioon.

Urheilijat ovat käyttäneet tauriinia tehostaakseen typpiaineenvaihdunnassa syntyvän ammoniakin poistumista.

Kasviproteiineissa ei ole tauriinia, joten vegaaneilla esiintyy puutosta, jos oma maksa ei tuota tauriinia tarpeeksi.

Tauriinia tarvitaan toksiinien konjugointiin, sappihappojen muodostumiseen ja kuona-aineiden, mm. ylimääräisen kolesterolin poistamiseen.

Eläinkokeissa on saatu viitteitä, että tauriini ehkäisee ja vähentää alkoholin aiheuttamia maksavaurioita.

Tauriinia voi turvallisesti kokeilla lisäravinteena maksan tukemiseen.

Tauriinia löytyy vain eläinkunnasta: liha, kala, maitotuotteet ja muna. Tauriini tuhoutuu osittain kuumennuksessa.

 

 

Glysiini

Glysiini-aminohappoa tarvitaan sappisuolojen muodostamiseen ja maksan kakkosfaasin detoksifikaatioon.

Eläinkokeissa glysiinipitoisen dieetin on havaittu edistävän maksan toipumista alkoholivaurioista.

 

 

Kysteiini

Rikkipitoista kysteiini-aminohappoa tarvitaan maksan detoksifikaation kakkosfaasissa.

Maksa valmistaa kysteiiniä muista aminohapoista, mutta edellytyksenä on riittävä rikin saanti ruoan rikkipitoisista aminohapoista, kaalikasveista ja sipuleista.

Kysteiini on tarpeen erityisesti alkoholin ja härskiintyneiden rasvojen aineenvaihdunnassa syntyvien aldehydien käsittelyssä.

 

 

Omega-3 rasvahapot

Omega-3 rasvahapot on todettu monissa yhteyksissä aineenvaihdunnalle hyödyllisiksi ja tulehdusta sammuttaviksi.

Tutkimukset osoittavat, että kala- ja hyljeöljyt sekä omega-3- rasvahappovalmisteet pienentävät maksan rasvapitoisuutta NAFLD:ssä, vähentävät tulehdusta ja parantavat myös sokeriaineenvaihduntaa. Myös kasvikunnan omega-3-rasvahapolla alfalinoleenihapolla on suotuisa vaikutus.

 

Probiootit

Probiootit tuottavat ravinteita soluille. Ravinnosta ja ravintolisistä saatavat probiootit eivät ole ravintoaineita vaan eläviä mikrobeja, jotka riittävin määrin nautittuna edistävät terveyttä.

Suoliston terveys vaikuttaa maksan terveyteen, joten probiootit auttavat maksan tervehdyttämisessä.

 

 

MAKSAA TUKEVAT KASVIT

 

Moni yrtti ehkäisee tulehdusta ja tukee maksan toimintoja kuten verensokerin tasapainotusta, sapen eritystä ja veren puhdistusta.

Kotoiset ruoaksikin soveltuvat villivihannekset kuten nokkonen ja voikukka ovat ns. verta puhdistavia kasveja, mikä tarkoittaa, että ne tehostavat maksan puhdistustoimintaa.

Tutut ruoanvalmistuksessa käytetyt mausteet mustapippuri, persilja, anis, selleri ja kurkuma tekevät maksalle hyvää ennaltaehkäisevästi. Luonnollisten mausteiden antioksidantit auttavat ylläpitämään terveyttä.

 

 

Maarianohdake (Silybum marianum Asteraceae)

Maarianohdakkeen maksan toimintaa tukevat vaikutukset tunnettiin jo antiikin Roomassa. Kasvin siemeniä on käytetty kuukautiskipuihin, sapen erityksen lisäämiseen ja melankoliaan sekä maksan, pernan ja munuaisten verentungokseen. Kaikki nämä ovat oireita, jotka kiinalaisen lääketieteen mukaan liittyvät maksaan.

Kasvin teho perustuu sen siemenissä olevaan silymariiniin ja erityisesti sen osaseen silibiniiniin.

Kymmenien vuosien tieteelliset tutkimukset vahvistavat kautta aikain käytännössä koetun: silymariini edistää solujen uusiutumista, estää myrkkyjen pääsyä maksasolujen sisään ja ehkäisee tulehdusta ja toksiinien aiheuttamia vaurioita.

Maarianohdakkeen avulla maksassa hormonien, kemikaalien ja myrkkyjen käsittelyyn osallistuvan glutationin määrä lisääntyy merkittävästi.

Maarianohdakkeen on todettu suojaavan maksaa alkoholilta, kemikaaleilta ja joidenkin lääkeaineiden kuten parasetamolin myrkkyvaikutuksilta.

Kasvi auttaa tutkitusti rasvamaksan, kroonisen maksatulehduksen ja maksakirroosin hoidossa.

Silymariini on turvallinen rohdos, suurillakaan määrillä ei ole havaittu haittavaikutuksia. Mykerökukkaisille kasveille (Asteraceae) yliherkille maarianohdake voi aiheuttaa allergiaa. Ei imettäville eikä raskaana oleville.

 

 

Voikukka (Taraxacum officinale Asteraceae)

Maksan hoidossa käytetään hyväksi voikukan karvasta makua.

Karvaan makuiset ainesosat edistävät syljen, mahanesteiden, sapen ja haimanesteen eritystä ja parantavat näin kokonaisvaltaisesti ruoansulatusta.

Voikukan juuri auttaa maksaa vielä lehtiä tehokkaammin. Karvas rohto voi tuntua mukavammalta nielaista tablettina, mutta vaikutus jää miedommaksi.

 Voikukka on turvallinen rohdos, mutta sen diureettisuuden takia tarvitaan varovaisuutta, jos verenpaine on matala.

Voikukkaa ja muita sapenerityksen tehostajia kannattaa välttää, jos sappirakossa on todettu suuri kiviä.Sapeneritystä lisäävä rohdos voi saada ne liikkeelle, jolloin kivi saattaa tukkia sappitiehyen.

 

Siankärsämö (Achillea millefolium Asteraceae)

Siankärsämö on suomalaisessa kansanperinteessä suosittu yrtti, jonka lisä- nimi ”tuhattaituri” kertoo sen monipuolisista vaikutuksista ruoansulatuksen edistäjänä, immuniteetin vahvistajana, verenkierron parantajana ja haavojen hoitajana. Kotimainen siankärsämö on suomalaisten ykkösrohdos maksan tervehdyttämisessä.

Se edistää teenä tai uutteena sapen ja mahanesteen eritystä ja auttaa ilmavaivoihin ja ummetukseen.

Mykerö- kukkaisallergisille ei tämäkään rohdos sovi.

 

 

Kehäkukka (Calendula officinalis Asteraceae)

Kehäkukka hoitaa mahan limakalvoja ja mahakatarrioireita.

Tämä lempeä kasvi tukee myös maksan toimintaa.

 

 

Latva-artisokka (Cynara scolymus (C. cardunculus) Asteraceae )

Latva-artisokan polyfenolit aktivoivat maksassa sappinesteen eritystä ja parantavat sapen virtausta sappitiehyissä. Latva-artisokan kynariini suojaa maksasoluja kemikaalien haittavaikutuksilta ja tehostaa maksasolujen uusiutumista.

Latva-artisokan nauttiminen ennen ateriaa voi alentaa aterian jälkeisiä verensokeri-, triglyseridi- ja kolesteroliarvoja.

 

 

Kurkuma (Curcuma longa Zingiberaceae)

Kurkuma on Aasian maissa tärkeä mauste, mutta myös rohdos, jota ayurvedinen ja kiinalainen lääketiede ovat käyttäneet vuosisatoja mm. maksa- ja sappivaivojen hoitoon, ruoansulatuksen parantamiseen ja tulehduksien lievittämiseen.

Kurkuman vaikuttaviin ainesosiin kuuluva kurkumiini on voimakas antioksidantti, joka sammuttaa tulehduksia, edistää maksan detoksifikaatiota ja alentaa kolesterolia sekä toimii kipulääkkeenä. Kurkumauutteella on eläinkokeissa pystytty estämään maksakirroosin eteneminen.

Kurkuma on inkiväärikasvi, joten inkiväärille yliherkkä ei aina siedä kurkumaakaan.

 

 

Lakritsinjuuri

Lakritsinjuuren glykyrritsiini suojaa maksasoluja vaurioitumiselta. Lakritsinjuuressa on runsaasti flavonoideja ja muita antioksidantteja, jotka estävät haitallista hapettumista.

Kiinassa ja Venäjällä tunnetaan perinteisesti lakritsin myrkkyjä poistava vaikutus.

Lakritsimakeisilla ei ole terveysvaikutuksia, sillä ne koostuvat pääasiassa sokerista ja vehnäjauhosta.

Lakritsinjuuren verenpainetta nostava vaikutus täytyy ottaa huomioon, jos on taipumusta verenpaineen liialliseen nousuun.

 

Chlorella ja spirulina

Chlorella ja spirulina ovat yksisoluisia makeassa vedessä viljeltyjä leviä, joiden vihreä väri syntyy suuresta määrästä klorofylliä eli lehtivihreää. Niissä on runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita sekä antioksidantteja kuten luteiinia ja zeaksantiinia.

Chlorella ja spirulina on todettu tehokkaiksi raskasmetallien sitojiksi.

Chlorellan ja spirulinan on todettu alentavan C-hepatiittia sairastavien maksaentsyymejä ja kohentavan yleisesti olotilaa ja jaksamista.

Levien käyttö on hyvä aloittaa varovasti, koska ne edistävät detoksifikaatiota.

Raskaana olevien ja kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivien on varmuuden vuoksi vältettävä chlorellan ja spirulinan käyttöä.

 

Lääkinnälliset sienet

Sienet ovat ravinnerikasta ruokaa, mutta sienimaailmassa on lisäksi lajeja, jotka vahvistavat immuniteettiä, poistavat väsymystä, tasapainottavat hormonitoimintaa tai tukevat maksan detoksifikaatiota. Muun muassa pakurikääpä, shiitake ja reishi tukevat maksan toimintaa.

 

 

Huomautus!  Noudata lääkärin määräämää hoitoa. Keskustele ravintolisien ja rohdosten käytöstä lääkärin ja fytoterapiaan perehtyneen ammattilaisen kanssa.

Älä käytä ravintolisiä tai rohdoksia, jos sinulla on sappikiviä tai sappitiehyen tukkeuma.

Älä käytä maksaa tehostavia rohdoksia raskaana tai imetyksen aikana.

Mikäli olet allerginen mykerö- kukkaisille, kuten päivänkakkaralle, kamomillasauniolle tai punahatulle, ole varovainen kasviperäisten ravintolisien ja rohdosvalmisteiden kanssa.

Otathan huomioon sen, että joillakin esim. yrttivalmisteilla on vaikutuksia lääkkeisiin, ne  voivat jopa puoliinnuttaa lääkkeiden tehoa, otathan selvää yhteisvaikutuksista ennen käyttöä.

 

Voit laittaa meille kyselyä, jos lääkkeiden ja ravintolisien yhteiskäyttö askarruttaa

tuoteneuvonta@sinunapteekki.fi

PS. oletko huomannut, että meillä on myös live-chatpalvelu? Chatissa voit kysyä esim. luotaistuotteista ja niiden käytöstä – KYSY ROHKEASTI!

 

 

lähteet:
www.terveyskirjasto.fi
Terve Maksa – avain hyvinvointiin kirja; Marja Ruuti
Tri Tolonen – sivut
Terveystuotekauppiaidenliitto – opas maksan hyvinvointiin
Maksa ja Terveys -kirja  A. Vogel
Edellinen artikkeli MITEN PIDÄT VERENIMIJÄT LOITOLLA? (Hyttyset ja punkit)
Seuraava artikkeli VOIKUKKA – popsikaa voikukkaa – kipin kapin poimimaan!