Tutustu tyrnin moniin ominaisuuksiin

Tutustu tyrnin moniin ominaisuuksiin

Ominaisuudet

Tyrni on hopeapensaskasveihin kuuluva piikikäs marjoja tuottava pensas tai puumainen pensas. Se on Satakunnan maakuntakukka. Tyrni on alunperin lähtöisin Aasiasta ja nykyään sitä tavataan Pohjanmeren, Itämeren, Mustanmeren ja norjan Atlantin puoleisilta rannikoilta sekä sisämaasta muun muassa Pyreneiltä, Alpeilta, Karpaateilta, Kaukasukselta ja Himalajan vuoristoseuduilta. Suomessa tyrniä kasvaa Rannikolla luonnonvaraisena. Tyrni tarvitsee kasvaakseen paljon valoa, mutta ei kovin paljoa ravinteita. Se tulee toimeen karuissa olosuhteissa juurinystyröidensä bakteerien avulla. Tyrni on saapunut Suomeen jo varhain, ilmeisesti jo jäätiköiden sulamisen jälkeen se oli ensimmäisiä puuvartisia kasveja. Laajalle leviävän juuristonsa ansiosta se sitoo tehokkaasti eroosion kuluttamaa maata. Sitkas tyrni ei säikähdä kuivuutta eikä suolaakaan, se sietää hyvin ankaria kasvuolosuhteita.

Tyrniä kasvatetaan puutarhoissa marjojen ja koristeellisuutensa vuoksi. Ensimmäinen sato saadaan vasta kolmivuotiaista pensaista, ja se on yksi syy, miksi tyrniä pidetään arvokkaana marjana. Yhtenä syynä tyrnin korkeisiin ravinnepitoiduuksiin on pidetty pitkää kasvukautta: kukinnosta kypsään marjaan kestää yli neljä kuukautta.

Tyrni on kaksikotinen, eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa. Tyrnin marjat ovat erittäin terveellisiä. Niiden C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia ja se sisältää lisäksi paljon E-vitamiinia, ravintokuitua, karotenoideja sekä elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja. Tyrniä on myös kutsuttu maailman terveellisimmäksi marjaksi. Sen siemenistä puristettu öljy on paljon käytetty ihonhoitotuotteissa ja ravintolisissä.

 

Historia

Tyrniä, sen marjoja, lehtiä ja jopa puunkuorta on käytetty erityisesti Kiinassa, Tiibetissä, Mongoliassa ja Venäjällä kansanlääkinnässä jo ammoisista ajoista mitä moninaisimpiin vaivoihin. Suuren C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi tyrniä on luonnollisestikin käytetty keripukin torjuntaan. Myös ripulin, ihottuman, ummetuksen, palovammojen, keuhkojen, vatsan, pernan, verenkierron ja silmäsairauksien hoitoon on tyrniä perinteisesti käytetty. Ulkoisestikin tyrniä on käytetty haavanhoitoon korkean antioksidanttipitoisuutensa vuoksi. Laaja käyttöalue kansanparannuksen aloilla selittyy marjan vitamiini- ja hivenainepitoisuudella. Myös eläinlääkintään on käytetty niin tyrnin marjaa, kuorta kuin lehtiäkin.

 

Tutkimus

Turun yliopiston tutkimuksissa näyttäisi siltä, että tyrni alentaisi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, tyrnin vaikuttavat aineet imeytyisivät hyvin suolistossa, tyrni alentaisi aterianjälkeistä sokeritason nousua, ja lieventäisi yleistä tulehdustilaa. Tyrniöljy myös näyttäisi suojaavan hapettumiselta, lievittävän kuivasilmäisyyden oireita, lievittävän atooppista ihottumaa ja vähentävän verihiutaleiden sakkautumista. Lisätutkimukset toki ovat tarpeen, mutta tähän mennessä tehdyt tutkimukset näyttävät puhuvan yhteistä kieltään tyrnin hyödyllisyydestä. Lisätutkimuksia toki tarvitaan – tutkimuksia tuskin voi olla liikaa näinkin hyödyllisestä kasvista kuin tyrni on.

Edellinen artikkeli Aivoviikko 2018 – vaali aivojasi!
Seuraava artikkeli Haastattelu: Hamppumaan Jaakko Myllyniemi